Ennen viime vuonna alkanutta rajua keskuspankkien korkopolitiikan muutosta korot olivat pitkään erittäin matalalla tasolla, ja korkosijoittamisen hyöty oli ainoastaan sijoituksien hajautus, ei niinkään tuotto.
Inflaation noustessa myös korot lähtivät jyrkkään nousuun, ja viime vuodesta muodostui monelle korkomarkkinoilla jopa haastavampi kuin vastaavasti osakkeissa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen. Inflaatio on ollut laskussa jo tovin ja viimeaikaiset inflaatioluvut ovat olleet markkinaodotuksia alhaisemmat.
Voisi sanoa, että inflaatio on euroalueella ja Yhdysvaloissa lähestulkoon selätetty, ja inflaatio tulee olemaan laskussa tulevaisuudessakin. Samalla myös pidemmät markkinakorot ovat alkaneet tulla alaspäin niiden peilatessa inflaatiokehitystä. Pitkien korkojen laskuun vaikuttaa myös tyrehtynyt talouskasvu. Esimerkiksi kouluarvosana euroalueen lähivuosien talouskasvunäkymille on heikon ja hylätyn välillä.
Korkohuipun ollessa näkyvissä ja seuraavan liikkeen ollessa korkojen lasku, näyttää korkosijoittajalla olevan edessään mukavat ajat. Sillä korkojen laskiessa joukkovelkakirjalainojen tuottovaatimukset laskevat ja samalla niiden hinnat nousevat.
Nollakorkoaikaankin talouskasvu oli kituliasta euroalueella, joten korkeampien korkojen vallitessa on se vieläkin kituliaampaa. Euroopan keskuspankilla ei ole enää mitään syytä nostaa ohjauskorkoa, ja seuraava odotettu liike on korkojen lasku. Markkinat hinnoittelevat ensimmäistä koron laskua tapahtuvaksi keväällä 2024. Täytyy vain toivoa, että EKP ei jääräpäisesti pidä ohjauskorkoa liian pitkään ylhäällä, koska se tappaisi sen pienenkin talouskasvun, joka euroalueella uskotaan olevan seuraavien vuosien aikana.
Korkohuipun ollessa näkyvissä ja seuraavan liikkeen ollessa korkojen lasku, näyttää korkosijoittajalla olevan edessään mukavat ajat. Sillä korkojen laskiessa joukkovelkakirjalainojen tuottovaatimukset laskevat ja samalla niiden hinnat nousevat.
Korkorahaston juokseva tuotto on kuin pulssi, josta voi arvioida rahaston vuosittaista tuottokuntoa päivän markkinatilanteen mukaan. Esimerkiksi Finlandia Korkotuotto -rahaston juokseva tuotto on noin 8,0 %*
Joukkovelkakirjalainoista puhuttaessa pitää ottaa huomioon myös lainojen riskilisät. Riskilisää voi verrata asuntolainan marginaaliin. Pankkien lainoille myöntämät marginaalit ovat erilaisia riippuen asiakkaan maksukyvystä. Sama pätee yrityslainoille. Velkaisemmat, huonompaa kassavirtaa tekevät yritykset joutuvat maksamaan korkeampaa riskilisää kuin velattomat hyvän kassavirran omaavat yritykset. Epävarmuuden vallitessa markkinoilla, vaativat sijoittajat korkeampaa tuottoa yrityslainoista ja taloudellisen tilanteen parantuessa matalampaa tuottoa. Tällä hetkellä talouden fundamentit eivät näytä niin heikoilta kuin vielä keväällä/kesällä ja siitä syystä myös riskilisät ovat alkaneet laskea. Riskilisillä on vielä tilaa tulla mukavasti alaspäin, jos mietitään pitkän aikavälin keskiarvoa.
Korkorahaston juokseva tuotto on kuin pulssi, josta voi arvioida rahaston vuosittaista tuottokuntoa päivän markkinatilanteen mukaan. Esimerkiksi Finlandia Korkotuotto -rahaston juokseva tuotto on noin 8,0 %*. Tämä tarkoittaa, että mikäli salkun lainat pidettäisiin eräpäivään saakka, tuottaisi salkku vuositasolla 8,0 %. Jos seuraavan vuoden aikana rahaston lainojen keskimääräinen tuottovaatimus laskisi 1 % (riskitön korko ja/tai riskilisät laskisivat) nousisivat rahaston joukkovelkakirjalainojen hinnat keskimäärin 2,2 % (duraation ollessa 2,2). Eli kokonaistuotto ennen kuluja olisi tällaiselle vuodelle 10,2 %. Mikäli koroissa ja/tai riskilisissä ei tapahtuisi mitään muutosta, eikä salkkuun tehtäisi muutoksia vuoden aikana, olisi salkun tuotto ennen kuluja noin 8,0 %.
Korkosijoittajalle yhtä herkullisia markkinatilanteita on ollut tarjolla vain muutaman kerran viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Eli nyt jos koskaan voisi olla hyvä aika allokoida varoja myös korkosijoituksiin.
Esimerkkinä ohessa Korkotuotto-rahaston muutaman joukkovelkakirjalainan hinnan prosentuaalinen muutos (vasen pystyakseli), ja Saksan valtion 5 vuotisen lainan absoluuttinen muutos (oikea pystyakseli) aikavälillä 18.10.2023–1.12.2023. Esimerkin lainojen hinnat ovat nousseet puolessatoista kuukaudessa 2,6–4,0 %, samalla kun Saksan valtion 5-vuotisen lainan tuotto on pudonnut 2,85 prosentista 2,3 prosenttiin.
Korkosijoittajalle yhtä herkullisia markkinatilanteita on ollut tarjolla vain muutaman kerran viimeisimmän kahdenkymmenen vuoden aikana. Eli nyt jos koskaan voisi olla hyvä aika allokoida varoja myös korkosijoituksiin.
