Korkosijoittaminen toimii perinteisesti varallisuuden turvasatamana, mutta tarjoaa vallitsevassa taloustilanteessa myös erittäin kiinnostavia mahdollisuuksia sijoittajalle. Nykyinen korkotaso, ja kääntyvä korkosykli yhdessä maailmantalouden orastavan toipumisen myötä ovat nostaneet korkosijoittamisen jälleen pinnalle myös tuottopotentiaalin näkökulmasta.
Odotukset hienoisesta korkojen laskusta ja viitteet yrityslainojen riskilisien normalisoitumisesta ovat hyviä uutisia korkosijoittajalle, sillä korkotason muutos vaikuttaa käänteisesti joukkovelkakirjalainan hintaan. Eli korkojen laskiessa salkussa olevan velkakirjan hinta nousee.
Viimeisen 20 vuoden aikana tämänkaltaisia tuottoja on korkomarkkinassa ollut mahdollista saada vain muutaman kerran: vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikana, Euroopan velkakriisin yhteydessä vuosina 2010–2011 sekä koronapandemian jyllätessä vuonna 2020.
Finlandia Korkotuotto -rahasto on luokkansa priimus, joka kiinnostaa sijoittajia hyvästä syystä. Haastattelimme rahaston pitkäaikaista salkunhoitajaa Tommi Pietarista rahaston taustasta ja näkymistä, sekä hänen lähestymistavastaan korkosalkunhoitoon.
Finlandia Korkotuotto suorittaa erinomaisesti, kuten Morningstarin ja Suomen Sijoitustutkimuksen vertailut osoittavat.
Rahaston Morningstar rating on täydet viisi tähteä eurooppalaisessa vertailussa yhdistelmäkorkorahastojen luokassa. Viiden tähden ratingin saavat vain luokkansa parhaat 10 % rahastoista, joilla on vähintään kolmen vuoden tuottohistoria. Rating perustuu menneeseen tuottoon ja riskiin sekä rahaston voimassa oleviin palkkioihin.
Kolmen vuoden vertailujaksolla 1260 rahaston joukosta Korkotuotto kuuluu luokkansa parhaaseen prosenttiin, ja viiden vuoden jaksolla parhaaseen kahteen prosenttiin 1066 rahaston joukosta.
Finlandia Korkotuotto -rahasto juhli vuodenvaihteessa 10-vuotispäiväänsä ja sai samalla Morningstarilta viiden tähden luokituksen kymmenen vuoden ajanjaksolle. Rahasto lukeutuu parhaaseen prosenttiin 764 eurooppalaisen yhdistelmäkorkorahaston joukosta kymmenen vuoden jaksolla.
Suomen Sijoitustutkimuksen joulukuun 2023 rahastoraportilla rahasto on luokkansa ykkössijalla kolmen, viiden ja kymmenen vuoden vertailujaksoilla. Rahaston sijoitusten juokseva tuotto on tällä hetkellä noin 7,7 %*.
En ikinä tee äkkiliikkeitä tai heitä kolikkoa siitä, missä on huippu tai missä on pohja. Haluan nähdä, että se liike on tapahtunut. Esimerkiksi korkoriskiä nostetaan vähitellen.
-Tommi Pietarinen, salkunhoitaja Finlandia Korkotuotto Sijoitusrahasto
”En ikinä tee äkkiliikkeitä tai heitä kolikkoa siitä, missä on huippu tai missä on pohja. Haluan nähdä, että se liike on tapahtunut. Esimerkiksi korkoriskiä nostetaan vähitellen”, kuvailee sijoitusfilosofiaansa Finlandia Korkotuoton salkunhoitaja Tommi Pietarinen. Juuri maltillisissa liikkeissä on hänen hoitamansa rahaston pitkäaikaisen menestyksen salaisuus.
”Asiakkaat kyselivät, olisiko korkomarkkinoilla sellaista vaihtoehtoa, mistä saisi tuottoa enemmän kuin pankkitililtä. Tuolloin korot olivat erittäin alhaisella tasolla”, Pietarinen kertoo. Korkotuottoa perustettaessa ei haluttu luoda samanlaista perinteistä, tiukasti esimerkiksi vain valtionobligaatioihin sijoittavaa korkorahastoa kuin markkinoilla on yleisesti tarjolla. Sen sijaan rahastolle laadittiin säännöt, joiden mukaan se voi sijoittaa laajalti melkeinpä mihin tahansa korkoinstrumenttiin.
Koska sijoitusvaihtoehdot ovat keskimääräistä runsaammat, rahasto pystyy reagoimaan muuttuviin markkinatilanteisiin. Tyypillisesti korkorahastot voivat sääntöjensä puitteissa sijoittaa vain tietyn kategorian korkosijoituksiin ja se tekee rahasto-osuuden omistajan tilanteen hankalaksi, koska asiakkaan pitäisi aina ymmärtää siirtyä korkosegmentistä toiseen markkinatilanteen muuttuessa.
Jo tuolloin pohjoismainen yrityslainamarkkina oli mielenkiintoinen. Juuri mikään rahasto ei sijoittanut sinne. Pohjoismaisen yrityslainamarkkinan tuottoriskisuhde oli kuitenkin parempi kuin muualla euroalueella.
”Jo tuolloin pohjoismainen yrityslainamarkkina oli mielenkiintoinen. Juuri mikään rahasto ei sijoittanut sinne. Pohjoismaisen yrityslainamarkkinan tuottoriskisuhde oli kuitenkin parempi kuin muualla euroalueella. Lainojen hinnoissa ei ollut yhtä paljon heiluntaa, koska emissiot olivat pienemmät ja kaupankäynti vähäisempää”, sanoo Pietarinen. Pohjoismainen yrityslainamarkkina reagoi myös rauhallisemmin, jos markkinoilla rytisee. Huolelliselle sijoittajalle tämä avaa kiinnostavia mahdollisuuksia. ”Pitkällä aikajaksolla sen volatiliteetti on matala, mutta tuotto on samalla tasolla kuin muuallakin euroalueella.”
Nyt korkoympäristö on muuttunut. Korot ovat nousseet viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana, mutta Korkotuotto ei ole tehnyt äkkinäisiä peliliikkeitä – ja on sen ansiosta pärjännyt paremmin kuin verrokkiryhmänsä.
”On ollut perusteltua pitäytyä rahaston alkuperäisessä filosofiassa. Pohjoismaissa on edelleen suuri paino, noin 75 %, mutta korkoympäristön muuttuessa se alkaa pienenemään. Alamme jossain vaiheessa tekemään sijoituksia muun muassa kehittyville markkinoille”, Tommi Pietarinen kertoo.
Kehittyville markkinoille tullaan sijoittamaan pikkuhiljaa ja sijoitusten paino rahastossa tulee olemaan hyvin maltillinen. Kehittyviltä markkinoilta Korkotuotto ei kuitenkaan tule noukkimaan yksittäisiä joukkovelkakirjalainoja, vaan tekee sijoitukset ETF-instrumenteilla.
Tämäkin kuvastaa hyvin Tommi Pietarisen maltillista salkunhoitotapaa. Hän ei hae yksittäisillä riskisijoituksilla jännitystä omaan ja asiakkaidensa elämään, vaan keskittyy turvaamaan asiakkaiden jo kertynyttä varallisuutta ja kasvattamaan sitä rauhallisesti, mutta varmasti.
Olemme olleet hyvin lyhyessä duraatiossa. Korkojen nousulla on ollut minimaalinen vaikutus rahaston performanssiin. Olemme onnistuneet myös salkun sisällössä, kuten joukkovelkakirjalainojen poiminnassa.
Korona-pandemian jälkeisessä maailmassa Finlandia Korkotuotto on pärjännyt erityisen hyvin. Yksittäinen iso selittäjä sille on rahaston alhainen korkoriski. Korkoriski kuvaa korkosijoituksen hinnan herkkyyttä korkotason muutoksille. Korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti korkosijoituksen hintaan eli korkotason noustessa korkosijoituksen hinta laskee ja päinvastoin.
”Olemme olleet hyvin lyhyessä duraatiossa. Korkojen nousulla on ollut minimaalinen vaikutus rahaston performanssiin. Olemme onnistuneet myös salkun sisällössä, kuten joukkovelkakirjalainojen poiminnassa.”
Korkotuoton salkunhoitaja seuraa korkosykliä tarkalla silmällä. Näkymä lähitulevaisuuteen on verrattain kirkas: ”Pitkät korot ovat kiivenneet puolitoista vuotta ylöspäin. Nousu on tasaantunut, mutta Saksan valtionobligaatiot ovat hiukan vielä nousussa, joskin huippu häämöttää jo. Inflaatio on tasaantumassa. Looginen este korkotason tuntuvalle nousulle jatkossa on euroalueen valtioiden velkaisuus. Valtioilla ei ole varaa maksaa lainoistaan merkittävästi nykyistä korkeampaa korkoa”, sanoo Tommi Pietarinen.
”Nyt haetaan pidemmän maturiteetin lainoja. Rahaston korkoriskiä tulen nostamaan high yield -lainojen lisäksi myös hyvän luottoluokituksen omaavien yritysten yrityslainoilla ja mahdollisesti valtionobligaatioilla. Hajautusta tulee aikaisempaa enemmän”, Pietarinen kertoo.
Looginen este korkotason tuntuvalle nousulle jatkossa on euroalueen valtioiden velkaisuus. Valtioilla ei ole varaa maksaa lainoistaan merkittävästi nykyistä korkeampaa korkoa.
Lyhyiden korkojen osalta Euroopan keskuspankin ohjauskoron uusista nostoista pidättäytymistä voidaan perustella euroalueen talousnäkymien viimeaikaisella heikentymisellä, joka on tapahtunut jo tehdyn rahapolitiikan kiristyksen seurauksena.
”Euroalueen talouden toimeliaisuuden heiketessä myös inflaatiopaineet hellittävät ilman, että rahapolitiikkaa tiukennettaisiin entisestään. Oma arviomme on, että nyt tehdyn liikkeen myötä EKP:n koronnostosykli on ohi, mikäli inflaatiokehitys jatkuu lasku-urallaan.”
”Yhdysvalloissa korkosykli lyhyissä koroissa kääntyy ensi kevään tai kesän tienoilla. Sen jälkeen on luvassa koronlaskuja syksyllä ja talvella muutama lisää. Euroalueella ohjauskorot laskevat vasta ensi syksynä tai alkutalvesta edellyttäen, että talouden pohja ei petä pahasti ja inflaatio jatkaa laskuaan. Nollakorkomaailmaan ei näillä näkymin kuitenkaan ole paluuta useaan vuoteen”, Tommi Pietarinen arvioi.
Monella sijoittajalla korkosijoittaminen on sijoitussalkun kivijalka. Koroista haetaan vakaata tuottoa osakesijoitusten rinnalle, eikä yksittäisiä pikavoittoja. Tommi Pietarisen mukaan korkosijoitusrahasto sopii erityisen hyvin sellaisille asiakkaille, jotka ovat vaurastuneet yritystoiminnalla ja ottaneet yrittäjinä toimiessaan riskiä, mutta eivät halua ottaa enää samanlaista riskiä sijoituksillaan.
Monella yrityksellä on kassavaroja, josta osa on sellaista puskurirahaa, jota ei tarvita päivittäiseen toimintaan. Jos tällaisille varoille ei ole investointejakaan suunnitteilla, voisi olla järkevää hakea niille tuottoa sijoittamalla. Korkotuotto sopii tällaisen varallisuuden sijoittamiseen.
Korkomarkkina soveltuu mainiosti myös yritysasiakkaille: ”Monella yrityksellä on kassavaroja, josta osa on sellaista puskurirahaa, jota ei tarvita päivittäiseen toimintaan. Jos tällaisille varoille ei ole investointejakaan suunnitteilla, voisi olla järkevää hakea niille tuottoa sijoittamalla. Korkotuotto sopii tällaisen varallisuuden sijoittamiseen.”
Koroissa sijoitushorisontti on tyypillisesti lyhyempi kuin osakesijoittamisessa. ”Horisontti voi olla vain vuoden mittainen, mutta se on ääripää. Toinen ääripää on kehittyvien maiden joukkovelkakirjarahasto, jossa sijoitushorisontti on viisi vuotta ja ylikin”, Tommi Pietarinen sanoo.
Mutta olipa horisontti lyhyt tai pitkä ja sijoituskohteet lähimarkkinoilla tai toisella puolella maapalloa, Finlandian Korkotuotto-rahaston salkunhoitaja pitää kiinni perimmäisestä sijoitusfilosofiastaan: asiakkaan varallisuus pyritään turvaamaan ja sitä kasvatetaan maltillisella riskinotolla, jolloin sekä asiakas että salkunhoitaja nukkuvat yönsä rauhassa.
”Toiset tykkäävät ajaa formulaa ja siellä on vauhtia sekä vaarallisia tilanteita. Meikäläinen ajaa VR:n junaa. Kiihdyttäminen kestää pitkään ja välillä pysähdytään asemalle.”